Kalat eivät tahdo ehkäisyä

Ympäristön kemikalisoitumisesta on puhuttu paljon ja haluammekin ottaa osaa tähän keskusteluun tarkastelemalla hormonaalista ehkäisyä, varsinkin e-pillereitä, ja sen vaikutusta niin ympäristöön kuin ihmisiinkin. Alkaessamme lukea aiheesta enemmän törmäsimme vitsikkäältäkin kuulostavaan artikkeliin ”Fish don’t want birth control” mutta todellisuus olikin toki toinen ja aihe todella alkoi mietityttämään. Miksi tästä ei puhuta enemmän niin kaveripiirin tasolla kuin yleisemmässäkään keskustelussa?

Uskomme, että lähes jokainen tätäkin lukeva nainen (ja toivottavasti myös miehet suhteissa) on jossain vaiheessa miettinyt hormonaalista ehkäisyä ja sen monia vaikutuksia. Me olemme molemmat käyttäneet e-pillereitä, mutta kuitenkin vaihtaneet ehkäisykeinoa niiden itselleen sopimattomuuden vuoksi. Vaikka meillä molemmilla e-pillereiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet syyt olivat suurimmaksi osaksi niiden vaikutus omaan kehoon ja mieleen, myös e-pillereiden vaikutukset esimerkiksi ympäristöön ovat olleet mielessä. E-pillerit ja muu hormonaalinen ehkäisy ei ole kuitenkaan mustavalkoisesti hyvä tai huono asia, ja yritämmekin tässä postauksessa miettiä sitä eri näkökulmista. Aihetta pidetään varmaan aika henkilökohtaisena, mutta koemme, että tästäkin on hyvä puhua ja herättää keskustelua.

E-pillerit myönnetään yleensä terveydenhoitajalla helposti, kun niitä vain pyytää. Olisi hyvä, jos niiden vaikutuksia käytäisiin jo tässä vaiheessa laajemmin läpi. On tietenkin suoranainen vaatimus ja ihmisoikeus, että ihmisellä on oikeus omaan vartaloonsa ja siihen liittyviin muutoksiin. Oikeus vastata itsestään, mahdollisesta toisesta sitten kun sen aika on, suunnitella elämäänsä ja käyttää raskauden ehkäisyä kun hän näin valitsee.  Ja siksi olemmekin Suomessa erittäin hyvässä asemassa sen suhteen, että ehkäisyä on tarjolla verrattaen edullisesti sekä helposti. On kuitenkin tärkeää, että keskustelu myös esimerkiksi e-pillereiden hormoneiden vaikutuksista niin mielelle, keholle kuin ympäristöllekin on nykyään laajempaa kuin ehkä ennen.

Terveysvaikutukset

Ehkäisypillerit vaikuttavat kehoon ja sitä kautta mieleen eri tavoilla. Yhdistelmävalmisteet sisältävät eri hormoneja (tai kai oikeammin hormonijohdannaisia) kun taas minipillerit esimerkiksi vain keltarauhashormonia. Näiden hormonien tarkoitus on joko estää ovulaatio tai vaikuttaa muuten niin, että hedelmöittymistä ei pääse tapahtumaan. Monesti sanotaan suoraan, että pillerit voivat aiheuttaa monia sivuvaikutuksia joiden pitäisi tasoittua muutamassa kuukaudessa, ja monesti tilanne varmasti onkin tämä + että kuukautisia voi siirtää ja niistä tulee yleensä lyhyemmät ja muuta mikä tekee elämästä siltä osin kätevämpää. Nykyään suoraan myös varoitetaan & ei myönnetä yhdistelmäehkäisyä jos on korkeampi riski veritulppaan tai jos on tietyntyyppinen migreeni, sillä e-pillerit lisäävät riskiä saada näistä koituvia komplikaatioita. On hyvä asia, että nykyään tästä aspektista tiedetään enemmän, sillä senkin tulisi vaikuttaa päätökseen ehkäisytavasta.

Tietenkin voimme puhua suurimmilta osin vain omasta kokemuksesta terveysvaikutusten valossa ja jakaa siitä muille, kun kokemuksemme ovat olleet hyvin samankaltaisia.  Hormonaalinen ehkäisy ei sopinut ja olo tuli todella huonoksi. Eikä ole kysymys siitä, että kumpikaan meistä olisi kokeillut vain lyhyen aikaa ja sitten luovuttanut. Se oli suoraan sanottuna kamalaa. Olosta tuli aivan liian herkkä, kaikki tuntui surulliselta ja aika sumuiseltakin. Aiheesta enemmän sittemmin lukeneena on jokseenkin hämmästyttävää, miten pillerit ovat normalisoituneet etenkin nuorten naisten elämään asiaksi joka vain on. Kaikkihan syövät pillereitä. Ja se on niin hyvä ja huono asia. On ihan mahtavaa, että ehkäisyä on tarjolla ja se toimii. Toisaalta, kukaan ei kai oikeasti tiedä millaisia vaikutuksia hormonaalisella ehkäisyllä on pitkällä aikavälillä ja millaisia vaikutuksia lisähormoneilla on kehoihimme, jos riskit komplikaatoihin ovat suuremmat, mielialanmuutokset ovat sivuvaikutuksina normaaleja ja lähipiiristänikin monet ovat sanoneet, että olo ei ole hyvä?

Toki on paljon muitakin tapoja. Ehkäisy vaan on henkilökohtaisen gallupin ja kokemuksen mukaan turhautumista aiheuttava asia. Mikään kun ei tunnu upealta ratkaisulta. Mutta se vastuu on tietysti otettava ja jos sitä ei ole valmis ottamaan ei varmasti tarvitse tehdä mitään mikä sitä vaatii. Tärkeää olisi, että ihmiset eivät melkein sokkona ottaisi annettuja pillereitä vastaan, vaan kävisivät läpi vaihtoehtoja sille, mikä itselle oikeasti sopii tai olisiko muita vaihtoehtoja. Haluaako syödä hormoneja, jotka laittavat kehon ja mielen ehkä sekaisin, tai vaikuttavat kehoon silti vaikkei sitä tunne? Itselleni ajatus siitä, että syön hormoneja jotka lopettavat (siksi aikaa kun pillereitä käyttää) oman luonnollisen kiertoni ja toimintani alkoi tuntua jokseenkin pahalta ajatukselta sillä oloni ei ollut kovinkaan luonnollinen siinä kaikessa hormonimylläkässä. Toki,  ei varmaankaan mikään ehkäisy ole ”luonnollista” jos sille tasolle ajattelun haluaa viedä, mutta ymmärrette varmaan mitä tarkoitan. Sitä, ettei olo ollut hyvä kun ei tuntunut enää itseltään. Joten halusin lisää tietoa myös siitä, miten hormonivalmisteet vaikuttavat itseni lisäksi myös ympäristööni.

Ympäristövaikutukset

Ympäristöön päätyvät kemikaalit tulevat monesta eri lähteestä, eikä niiden kaikkien ympäristö- ja terveysvaikutuksia edes tiedetä. Ympäristön kemikalisoituminen onkin ilmastonmuutoksen ohella suurin ongelma, joka uhkaa ekosysteemejä. Erityisen ongelmallisia ovat eliöihin kertyvät kemikaalit, millainen e-pillereissä yleisesti oleva etinyyliestradioilikin (EE2-hormoni) on.

Moni voi ajatella, että ei oma tekeminen vaikuta ympäristöön paljonkaan, jolloin omia tottumuksiaan ei tarvitsisi muuttaa. Luin Kemikaalicocktail-blogista kerrostalovertauksen, jonka avulla miettimällä voi vähän suhteuttaa asioita. Vaikka oma käyttämä määrä esimerkiksi e-pillereitä (tai vaikka kondomeja, jos niitä käyttää) ei tunnu suurelta, kannattaa miettiä määrää, jota käyttää vuodessa. E-pillereitäkin tulee helposti syötyä yli 300 kpl vuodessa. Kun taas tämän määrän kertoo kerrostalon asukkaiden määrällä tuntuu se jo todella suurelta (puhumattakaan, kun mietitään koko kaupunkia, valtiota, maailmaa…) Tämä vertaus toimii hyvin monessakin asiassa.

E-pillerit eivät jää vain elimistöön, vaan ne päätyvät virtsan mukana vesistöihin. Vedenpuhdistuslaitoskaan ei saa puhdistettua jätevedestä etinyyliestradiolia. E-pillereiden hormonit aktivoituvat vesistössä uudelleen ja vaikuttavat kalojen käyttäytymiseen ja lisääntymiseen. On jopa huomattu, että Britanniassa uroskalat alkavat muuttua naaraiksi hormonien vaikutuksesta! EE2 häiritsee kalojen käyttäytymistä ja tekee uroskaloista esimerkiksi laiskempia ja hitaampia, jolloin ne eivät ole naaraiden mielestä hyviä lisääntymiskumppaneita. Näin ollen naaraat eivät pysty valitsemaan vahvimpia yksilöitä, jotka olisivat hyviä lisääntymistä ajatellen. Hormoneille altistuneiden kalojen lapsenlapsillakin on heikentynyt lisääntymiskyky. Tulevaisuudessa tämä voi johtaa jopa kalakantojen määrän vähentymiseen. Vaikutukset eivät rajoitu vain kaloihin, vaan juomaveteen asti päätyvät estrogeenimatkijat heikentävät myös miesten sperman laatua.

Toki lisäksi ympäristön kemikalisoitumiseen ihmisen toimesta vaikuttavat arjessa myös muut kemikaalit kuten antibiootit, pesuaineet yms. joita liukenee samoilla tavoilla vesistöihin. Kysymys ei siis ympäristön kannalta ole pelkästään ehkäisystä vaan muistakin valinnoista joita tekee esimerkiksi pesuaineiden kohdalla. Ja tämä todellakin on opettelua myös omalla kohdalla, sillä oikeastaan asiaa tajuaa nyt vasta kunnolla ajatella.

Oikeus ehkäisyyn

Aihe on henkilökohtaisen lisäksi myös yhteiskunnallinen, kun mietitään esimerkiksi kehitysmaissa elävien naisten oikeutta ehkäisyyn ja sitä kautta todellista oikeutta omaan kehoonsa. E-pillerien käyttö on helppo tapa viedä ehkäisyä maihin, joissa se on välttämätöntä naisen aseman parantamiseksi. Ehkäisyn avulla nainen voi itse vaikuttaa siihen, milloin tulee raskaaksi, jos edes haluaa tulla. Kuitenkaan, hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksia pitkällä aikavälillä ei vielä tunneta läpikotaisin, joten tämänkin eettisyys voidaan kyseenalaistaa. Voidaanko lääkettä, jonka tarkkoja vaikutuksia pitkältä ajalta ei tiedetä, noin vain määrätä käytettäväksi?

Kuten jo mainittua, on todella hieno edistysaskel että ehkäisyyn on kehitetty erilaisia tapoja ja niitä varmasti myös vielä kehitetään (erityisesti miehillekin!). Jotenkin silti tuntuu, että niin monet tavat tuntuisivat pian jo antiikkisilta menetelmiltä. Toisaalta kai vartalomme ja toimintamme ovatkin aika antiikkisia tällä saralla mutta olisi upeaa että herättäisiin ajattelemaan nykyisten menetelmien seurauksia itselle ja ympäristölle. Sitä kautta osattaisiin valita sellainen ehkäisy, mikä tuntuu ja vaikuttaa parhaalta kehoillemme ja ympäristöllemme sekä mikä vaikuttaisi terveyteemme mahdollisimman vähin haitoin.

-Anna & Maria

Lähteet: The Washington Post, WWF